Prinsessa

 

Kotisatamaan saavuttiin tasan viikko siitä, kun matkaan oli lähdetty.

Myös viimeisenä päivänä saimme uusia kokemuksia ja oppeja mereltä. Aamupäivän saimme vielä nauttia maisemasta avomerellä; suuntasimme Tammisaaren saaristosta kohti Hankoa auringonpaisteessa ja mukavassa pohjoistuulessa.

 

 

Hangon edustalla nautimme lounaan; lohisalaatin kera terveellisten öljyjen ja "aivopähkinöiden". Tuuli kääntyi sopivasti pohjoisesta länteen, kun vaihdoimme kurssia kohti Kemiön kotisatamaa.

Tunnelma oli leppoisa, sitloodan penkillä loikoillen ja kaakaota siemaillen vaihtui maisema vähitellen tuttuihin ja kotoisiin näkymiin. Tällä reissulla ovat kaikki yöpymispaikkamme olleet meille uusia ja "reviirimme" purjehduksen ja veneilyn suhteen on kasvanut melkoisesti. Muina kesinä tähän asti olemme veneilleet aina lännessä, Turun ja Ahvenanmaan saaristossa. Nyt tietää, että myös idän suuntaan kannattaa lähteä, hienoja paikkoja ja kaunista saaristoa löytyy sieltäkin.

 

 

Matkan viimeinen osuus oli minulle kerta kaikkiaan vauhdikas; miehet näyttivät nauttivan sydämen kyllyydestä, varsinkin kokenut purjehduksenopettaja-ystävämme. Uudella kurssilla tuulen suunta oli lännestä, 10-11m/s. Iso purje oli kokonaan ylhäällä ja genoa melkein auki. Nopeus nousi hienosti päälle 8 solmuun, tuulen vaihdellessa slööristä kryssiin. Luotettava aluksemme Laureena, kulki mielestäni todella vinossa, oikea kylki vettä viistäen ja veden pyrkiessä varvaslistalle. Mutta Juha oli ruorissa ja kertoi ohjauksen olevan vielä suhteellisen kevyt ja Juho huolehti kikin ja ison skuutin avulla tarpeen tullen paineen vähentämisen purjeesta. Minut opastettiin parhaalle paikalle, korkealle takakulmalle istumaan ja nauttimaan vauhdista ja maisemista. Huomasinkin rentoutuvani ja kun vielä pääsin opettelemaan itse, miten tilannetta pidetään hallussa, jännitys ja pelko unohtuivat. Vauhti tuntui hienolta sekä itsensä ylittäminen; epämukavuusalueella, luotettavalla opastuksella, voi oppia uutta ja kartuttaa osaamistaan. Saimme myös vinkkejä mm. vielä siitä, miten merenpinnan väreilystä voi ennakoida edessä olevia tuulenpuuskia.

 

Matka Hangosta Sundvikiin kesti reilut kaksi tuntia ja yksi onnistuneista purjehdusreissuista on takana. Iso kiitos Juholle ja Juhalle, opin paljon ja fiilis oli mahtava, sain myös ainoana naisena veneessä hyvää kohtelua miehistöltä, ihan niin kun "Prinsessa".