Yllättävä löytö ja parasta purjehdusta

Bodössä kävelimme illalla vielä luontopolun. Kolmisen kilometriä, joka tuntuu pidemmältä, ehkä vaihtelevan maaston ja joidenkin polussa olevien  jyrkkien kohtien vuoksi. Pitää katsoa mihin astuu ja käyttää jalkalihaksiaan. Polun  varrella oli tuttuun tapaan luonnosta kertovia kylttejä; mäntyjen kerrottiin olevan vallitseva puulaji täällä saaristossa. Totta, mäntymetsien korkeat hongat muuttuvat käkkärämännyiksi, mitä kauemmas merelle mennään. Opastetaulun mukaan myös ne käppyräisimmät männyt voivat olla satoja vuosia vanhoja. Mänty kuulemma kiertyy rungostaan vasemmalta oikealle silloin, kun se joutuu kasvamaan haastavissa olosuhteissa. Silloin rungosta tulee vahvempi. Tätä en ole tiennyt. Ihmeellinen luonto.

Bodöstä vielä sen verran että siellä tilasimme rantaravintolasta kunnon burgerit, pihvi saaristossa tuotettua luomulihaa. Vaikka ravintolan pöydät pihalla ja terassilla eivät vaikuttaneet olevan täysi, odotusajan kerrottiin olevan tunnin verran. Täällä meillä on vain aikaa, joten tunti kului helposti istuskellen ja kaunista maisemaa ihastellen.

Miedot tuulet jatkuivat seuraavana aamuna ja päätimme ajaa vain noin tunnin verran läheiseen Björköön saareen. Björkö on jo aiemmin ollut meille hieno löytö; sileät ja korkeat kalliot, joiden laelta upeat näkymät joka ilmansuuntaan. Syvälle saaren sisään työntyvä merenlahti, joka kapeana poukamana antaa suojan pohjois-, itä- ja länsituulelle. Kalliot nousevat merestä jyrkästi, jolloin rantaan on helppo tulla myös kölin osalta. Kaiken huipuksi kallioiden keskellä on pyöreähkö järvi kuin laguuni! Tämä paikka on veneilijöiden keskuudessa hyvin suosittu.

Saaressa odotti todellinen yllätys; uusi cafe! 

Olin tottunut pitämään Björkötä luonnonsatamana, enkä ollut ollut tietoinen vanhoista rakennuksista ja tilasta syvemmällä saaressa. Siksi hämmästyin, miten ja mihin kahvila on voitu perustaa. 

Yllätykset kasvoivat kun vanhan kantatorpan entisöijäksi ja elvyttäjäksi osoittautui iloinen ja eloisa nuoripari Salon Halikosta: Tiia ja Santeri! Hienoa ja hyvä nuoret! Pihapiirin välittömään tunnelmaan toivat oman säväyksensä vapaana käyskentelevät ponit!

Tältä tilarakennus oli näyttänyt vielä marraskuussa.

Santeri kertoi saaren historiaa, kantasuvusta ja 12-lapsisesta perheestä. Tiia esitteli kahvilan puolella tuoreita leivonnaisia, joista saimme myös silmänruokaa puiden katveessa herkkuja nauttiessamme. Tämä elämys kruunaa koko saaren!

Loppupäiväämme kuului tietysti myös uintia, kävelyä saaren ympäri ja ruoanlaittoa. 

Jos eilinen oli yksi parhaista saaripaikoista, tämä päivä tarjosi yhden parhaista purjehduspäivistä!

Tuulta oli sopivat 6-7 m/s. Molemmat purjeet nostettiin kokonaan. Sekä taivas että meri täydellisen sinisiä ja violetteja. Aluksi noustiin eli purjehdittiin vastaiseen. Silloin tuuli tuntuu aina vähän kovemmalta kuin onkaan. Purjeet trimmataan tiukemmalle. Pian saavuimme väylälle, jota pitkin lähdettiin itään. Tällöin kurssi muuttui ja tuuli kääntyi sivulle taakse. Myötätuulessa meno rauhoittuu ja tuntuu lämpimämmältä. Purjeita löysätään. 

Helposti käy niin että Juha on kapteenina useimmiten ruorissa. Olemme kuitenkin pyrkineet huolehtimaan siitä että myös minä saan kokemusta ohjaamisesta. Turvallisuuden maksimoimiseksi on hyvä että osaan tarttua ruoriin ja lukea merimerkkejä, käyttää navigaattoria ja lukea purjeita. 

Tänään otin vastuun kurssin pitämisestä ja vastaantulevien väistämisestä, Juhan ottaessa minun roolini pentterissä sekä tähystyksessä. 

Purjehdimme usean tunnin ajan ja nautimme! Mikä muu kulkuneuvo antaa tällaisen mahdollisuuden olla samalla ympäröivän luonnon helmassa ja matkata kohti määränpäätä? Kallioluotojen lähellä kuulimme lintujen laulavan. Toisista veneistä tuli aaltoja jotka keinuttivat venhoamme juuri sopivan mukavasti. Vilvoittava tuuli iholla ja auringon lämpö, veden solina tuulen kuljettaessa meitä eteenpäin. 

Jäimme vierasvenesatamaan, josta ravintola ja kauppa on suljettu pari vuotta sitten. Täällä on kuitenkin pieni kioski, sauna ja suojainen satama. Nostamme pappatelttamme katoksen aurinkosuojaksi ja otamme illan vastaan täydellisen irti arjesta.