Kuulen juuri kaunista kitaransoittoa - Myrskyluodon Maija. Luulen sitä lipunlaskun merkiksi ja nousen kannelle käärimään suomenlippuamme yöksi pois. Samalla huomaan nuoren pojan soittavan kappaletta yhdessä laiturin veneistä. Tällä kertaa kyse ei siis ollut satamapaikan lipunlaskun soitosta, joka joissain satamissa soitetaan iltaisin yhdeksältä.
Kökarin Sandvik on kaunis paikka. Pyöreän kallion päällä ovat satamakapteenin maja ja bistro terasseineen. Saavumme paikalle iltapäivällä ja ensin näyttää siltä että tilaa laiturissa ei enää ole, mutta lähes aina paikka on kuitenkin saatu järjestetyksi. Laiturilta jo ystävällisesti ohjataan ja osoitetaan meille paikkaa ja kapteenimme kääntää ruoria ohjaten Laureenan hienosti aivan poijun vierestä. Minä kurotan poijuhaalla kiinni poijuun, joka onkin yllättävän alhaalla, onnistun kuitenkin. Muutaman tunnin matkanteon jälkeen on ihana varata sauna. "Mummosaunaksi" kutsutaan täällä saunaa, jossa vesi on pesuvateissa eli ei suihkua. Se ei meitä haittaa, haluamme tämän, muista erillään, rauhassa puiden katveessa olevan saunan, tunniksi käyttöömme.
Olemme tänä kesänä myös kuunnelleet yhdessä äänkirjoja; sitloodassa purjehduksen aikana, "siestan" aikaan tai iltaisin ennen nukahtamista. Lucinda Rileyn "Seitsemän sisarta" on nyt kuunneltu ja "Myrskyn sisar" aloitettu. Myrskyn sisaren purjehdus -teema sopiikin näihin tunnelmiin. Auringonlaskun jälkeen uniajastin päälle ja punkkaan kuuntelemaan, rentouttavaa!
Matkaan lähdetään virkeinä yhdeksältä. Tuulet ovat miedot; 3-4 m/s. Myös tuulen suunta sopii genaakkerille ja niinpä pääsemme taas nostamaan kauniin, värikkään purjeen ylös. Koska tuuli puhaltaa hieman sivulta, kokeilemme josko tuuli riittäisi myös isolle purjeelle. Ja hienosti toimii! Tuuli maksimissaan 4,7 m/s ja vauhti nousee jopa 6,7 solmuun! Matkan aikana vaihtelemme purjeita tuulten muuttuessa.
Joka kesä kohtaamme myös isot, tutut matkustaja - alukset ja annamme niille reilusti tilaa.
Joku kanssapurjehtijoista vertasi tätä kesää Välimerellä purjehtimiseen. Hyvin lämmintä yötä päivää, aurinko paistaa. Mantereen tukala yli 30 asteen helle on täällä joitakin asteita matalampi ja merituuli vilvoittaa jonkin verran. Tosin myös aivan tyyntä keliä on ollut, silloin edetään moottorilla ja ihmetellään meren täysin sileää pintaa. Jos ilma ei liiku, merikin makaa hiljaa aloillaan.
En muista että olisin aiempina kesinä hakeutunut matkanteon aikana auringolta ja lämmöltä suojaan veneen sisätiloihin, mutta nyt olemme välillä koirien kanssa kannen alla vilvoittelemassa.
Veneemme kapteeni haki tänään virvoitusta pulahtamalla veteen keskellä merta. Silloin minä olin kipparina ja vauhti minimissä. =)
Kuumuus on vaikuttanut myös aterioihin; kevyttä ja raikasta sekä paljon vettä. Tässä nautitaan avokadoa, nektariinia, banaania, cashew-pähkinöitä, minttua, jugurttia ja siemensekoitusta. Nam!
Sottungasta löysimme myös hyvin koirille sopivan, varjoisan metsäpolun sekä rannan, jossa he pääsivät kahlailemaan. Itse kävimme rannassa uimassa pari kertaa, rantarakennuksessa oli veneilijöiden käyttöön myös siistit ja uudehkot wc -tilat ja suihkut. Vaikka sinilevää on lämpötiloihin nähden ollut vasta vähän, on mukava käydä uinnin jälkeeen pikaisesti suihkussa.
Tämän kesän yksi mieliinpainuva muisto on ollut uiminen meren vilvoittavassa syleilyssä, saunasta, rannasta, veneen perästä. Joka päivä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti