torstai 14. heinäkuuta 2016

Opiskelua ja sujuvaa menoa

Brändön Jurmo - sinne eilen illansuussa saavuimme. Rantautuminen meni nappiin, vaikka keulasta laituriin hyppääminen on huomattavasti haasteellisempaa kuin omassa Laureenassamme. Juho ohjasi ja miehistö laittoi poijut, köydet ja poijuhaan kiinni poijuun.  
Saunavuoron saimme klo 21, sitä ennen syötiin pientä suolapalaa ja nostettiin malja reissun onnistumisille sekä epäonnistumisille - aina on opittavaa ja toivottavasti emme tule koskaan valmiiksi. Mitä tehtävää silloin enää olisi?

 



Jep, tällä hetkellä istumme "korkealla", Obelixin kannella, keulassa, patjojen päällä. Auringon laskiessa odottelemme omaa saunavuoroamme ja pulahdusta hyvää tekevään, vilpoisaan, meriveteen. Olemme rantautuneet Pakinaisiin, Pähkinäisten vierasvenesatamaan, joka on Turun kaupungin ylläpitämä paikka. Iltaruoka on grillailtu, pullakahvit juotu saaren kahviossa.

Purjehdus oli tänään(kin) nautinnollista. Tuulta oli 7-8 m/s. Pääasiassa aurinko paistoi. Vaikka reitillämme oli käännöksiä ja kurssin muutoksia, tulimme samalla halssilla koko matkan eli purjeita ei käännetty puolelta toiselle missään kohtaa, vain skuutteja kiristettiin tai löysättiin.



Ohjatessani massiivista Obelixia sain taas hieman lisää opetusta merimerkkien lukemiseen. Punavalkoinen merkki oli tutkaheijastin, linjataulut saatiin kohdalleen ja pohjoismerkki olikin vasta etelämerkin jälkeen, vaikka kauempaa näytti siltä että se korkeampana olisi lähempänä. Ohjauksessa olen myös oppinut herkkyyttä; kun tunnen että tuuli lähtee viemään, annan ruoria hieman kääntämällä peräsimen vaikuttaa ja ikään kuin vastusta tuulen voimalle. Ja kun keula taas haluaa kääntyä liikaa toiseen suuntaan, päästän peräsintä vapaaksi, pois paineesta. Näin saan luovittua kookkaan aluksen läpi tuulen ja aaltojen suhteellisen suoraan kohti tavoittelemaamme pistettä.

 

 
Lähestyessämme satamaa purjeet laskettiin ja pakattiin. Tällä kertaa sain paremmin lyhyen poijuhaan kiinni poijuun, kapteeni ohjasi veneen hyvin läheltä punaista poijua. Juha hoiti peräköydet peruuttaessamme kohti laituria, kahden muun veneen väliin. Sanna ohjasi kumiveneen - uskollisen Idefixin - Obelixin toiselle sivulle. Eikä aikaakaan kun miehistö voi riisua pelastusliivit ja vaihtaa lämpimän vaatekerran shortseihin ja toppeihin ja nauttia virkistävät, kylmät juotavat auringon paahtaessa kuumasti siniseltä taivaalta.
 
 
Klo 24 yösaunaa, pastellinsävyisen taivaan ja meren äärellä, odotellen - tästä mieliinpainuvasta päivästä kiittäen.
S/y Obelixin miehistön puolesta; Pirjo.  
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti