Viikonloppuna vieraita

Purjehduksesta alkaa olla sen verran kokemusta, että kun kaikki sujuu hyvin, eikä matkalla tapahdu mitään uutta tai ihmeellistä, blogi jää kirjaamatta. Näin kävi viime reissun lopuksi. Pidimme sadetta Pähkinäisissä seuraavan päivän ajan. Sen jälkeen purjehdimme sujuvasti Paraisille, jonne jätimme ystäviemme Obelixin ja pakkasimme auton taas täyteen suunnaten kohti kotia. Juhon ja Sannan seurasta saimme nauttia vielä seuraavaan päivään. Sitten oli taas hyvästien aika - kiitos ikimuistoisesta reissusta ja varmasti kohdataan taas uudelleen!
Liekitettyjä hedelmiä kookoskerman kera, niitä taas äsken nautimme, nyt uudessa ystävä-seurueessa. Saimme kummityttöni vanhempineen ja pikkuveljen kera gastiksi Laureenalle! Tätä reissua on odotettu koska se on jo pariin otteeseen peruuntunut!
Olimme sopineet treffipaikaksi Kasnäsin, siellä tapasimme torstaina illalla. Hyvällä järjestelyllä saimme kaikkien seitsemän hengen matkatavarat sekä muonat mahtumaan hytteihin ja pentteriin (keittiöön). Ensimmäinen yö oli jonkin verran levoton, koska Kasnäsissä oli liikennettä ja veneistä tulevat aallot hakkasivat veneen perää. Mutta aamulla ensikertalaiset vieraamme olivat innolla valmiina lähtöön!
Tuuli oli hyvin mieto, vain 2-4 m/s, mutta pääsimme nostamaan kuitenkin purjeet ylös ja tekemään matkaa tuulen voimalla noin parin tunnin ajan.

Kiinnityimme hienosti Vänön laituriin, aloitteleva mutta sitäkin innokkaampi miehistömme hoiti tehtävänsä ja pääsimme rantaan soittamaan saunavarausta ja katsastamaan paikkoja. Pentterin varastoista loihdittu tonnikala-katkarapu-pasta teki kauppansa ja pian lähdimme kävelemään romanttista maalaistietä kohti Pirjon ja Magnuksen kotoisaa saunaa meren rannalla.

Uimaan ja saunaan, Ticon kanssa shelttityttö Skain tervehtiminen, muutama sana isäntäväen kanssa ja grillaamaan. Magnus kertoi Vänön saarella asuvan vakituisesti 13 asukasta ja taloja olevan viisi.

Kaupalla myyjä mainosti laulu-iltaa, joka järjestettäisiin rennosti kyläkaupan portailla. Sinne! Olihan meillä matkassa vannoutunut kuoro-laulajakin! Harmi vain ettei kyseessä ollutkaan yhteislaulut, mutta jonkin aikaa kuuntelimme ruotsinkielistä duettoa.

Kalamiehemme Konsta kalasteli uimatasolla ahvenia ja muu porukka mitteli taitojaan pelikorttien parissa.

Rauhallisen, hyvin nukutun yön jälkeen kello soi kahdeksalta. Olimme Susannan kanssa kärppänä hereillä, koska olimme päättäneet että tänään saamme laituripaikan suositusta Öröstä. Soitto satamakapteenille, joka kannusti tulemaan paikalle ennen klo 12, jolloin paikalla yöpyneet olisivat lähteneet ja uusia paatteja mahtuisi kiinnittymään laitureihin. Aamupala "hippituotteineen" (kookosöljyä ja lakritsijuurijauhetta luomuna teen joukkoon ym.) ja irti laiturista. Nyt oli aivan pläkä, ei tuulen virettäkään, joten puolentoista tunnin ajo moottorilla Örön linnoitussaareen. Matkalla harjattiin ja trimmattiin Tico "edustuskuntoon",

 

Öröstä voisi kirjoittaa paljonkin, mutta kiinnostuneethan löytävät kaiken tiedon googlesta. Mainittakoon tässä että saari on ollut armeijan käytössä vuoteen 2014 ja nyt kunnostettu palvelemaan veneilijöitä ja muita lomalaisia hulppeine rantasaunoineen ja palveluineen.

Nautimme lounaan seisovasta pöydästä kasarmi-alueella, miehet kiersivät Ticon kanssa luontopolkua ja entisiä varusmiestiloja ja nähtävyyksiä, naiset nauttivat sitloodassa esiin tulevasta auringosta ja teinit ottivat päikkärit.

Selfieitä auringon häikäistessä...

...pokat päähän...

...ja kuvaa lasien kanssa...

Ihana kummityttömme Kaisa.

Miehet suu messingillä.

Ilta on ollut mahtava, rento ja hauska. Taas uidaan ja saunotaan, Kaisa ja Juulia kävivät äitien mallin mukaan soutelemassa ja koko teiniporukka pelasi mm. Qubea.

 

Lempinimiä miehistölle, laulua ja naurua...hyvää yötä!