Saimme viikonloppuna vieraiksemme Laureenaan tällä kertaa Maken ja Jenniferin. =)
Lähtiessämme tuulta oli sopivasti, niin että kaikki ylös ja matka taittuu 5-6 solmun nopeudella!
Kryssimme vastatuuleen, käännökset sujuvat hyvässä yhteistyössä; Juha ajaa ja minä hoidan genoan skuuttaamisen. Purjeet ovat kauniit sinistä taivasta vasten.
Seuran saaressa on säpinää; nuoret jollakoululaiset saapuvat purkkareilla yöksi saareen. Muutenkin laiturissa on paljon veneitä, elokuussa, lomien päätyttyä, monet tulevat "lähisaariin" viikonlopuiksi.
Ruokaa on varattu jälleen riittävästi, sitloodassa syödään ja nautitaan auringonlaskusta.
Ja lisäksi tapaamme jälleen Juhoa, taas juttua riittää purjehduksen saloista. Selvittelemme mm.luovikulmia, joita jo Tompsan kanssakin käytiin läpi. Purjehdus yhdistää ihmisiä; yhteinen kiinnostuksen kohde, josta riittää ajatusten vaihtoa! On hienoa, että kokeneemmat opastavat meitä vasta-alkajia. Ja purjehtiakin voi kai eri tavoilla; onko tärkeää maksimaalinen nopeus, mukavuus, helppous, haasteet vai mikä?
Miehet käyvät vielä kokeilemassa kalaonnea, mutta tällä kertaa ei saalista. Juhan kalastaminen onkin tältä kesältä jäänyt paljon unohduksiin, olisiko syynä energia, joka kuluu nyt purjeiden säätöjä ja tuulensuuntia yhdessä pohtiessa. Kun pääsee perille, ei kaipaa enää aktiviteettia.
Seuraavana päivänä on niin tyyntä, että moottorilla mennään kotiin. Mutta voi että kuinka kaunis on meren pinta ja taivas, saaret, kaikki!
Ja lopuksi saan taas harjoitella veneen ajamista laituriin, edelleen keula edellä, koska haluan oppia sen ensin kunnolla, ennenkuin opettelen peruuttamista.
Kiitos kaikille jutussa mainituille; mukavasta viikonlopusta, arvokkaasta pitkästä tai alkutaipaleella olevasta ystävyydestä, kiinnostuksesta kuulla meidän ajatuksia purjehduksesta ja vastaavsti antaa näkökulmia takaisinpäin sekä merielämän jakamisesta kanssamme!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti