Juhan tekemän reittisuunnitelman mukaan olimme Getassa vielä toisen yön, niin eilinen vastatuuli ehti kääntyä tämänpäivän myötätuuleksi. Ja ainakin näin aloittelijoille tekee lepopäivä välillä hyvää. Se juuri on yksi tämän harrastuksen antoisia ja mielenkiintoisia puolia, että voit tehdä koko ajan muutoksia suunnitelmiin senhetkisen olotilan mukaan. Viettää toisenkin yön samassa paikassa tai purjehtia lyhyemmän tai pidemmän matkaa, miten haluat ja mikä on ilmojen puolesta parasta!
Tämän päivän purjehdus onnistui hyvin! Lähdimme matkaan vasta puoli yhden aikaan, kun tuulet olivat hieman rauhoittuneet ja sade ohi. Aluksi puhalsi noin 10-12 m/s, parin tunnin kuluttua noin 8-9 m/s. Matkasimme itään ja tuulen suunta oli south-west, joten se sopi kurssiimme mainiosti! Sivumyötäisellä siis mentiin! Iso purje nostettiin ykkösreiviin ja genoa auki. Heti alussa, automaattiohjauksen ollessa päällä, tuulenpuuska tarttui venhoomme kääntäen sen suunnan täysin sivuun reitiltä. Pienensimme genoaa noin puolella ja kulku rauhoittui. Juha oli ruorissa ja vaikka vene kulki tasaisesti ja Juha kertoi ohjauksen olevan kevyt, minua huolestuttivat aikaisemman kokemuksen mukaan juuri nuo puuskat, jolloin tuntuu, että vene lähtee hallinnasta. Niinpä soitin meidän "mentorille", Vestalan Juholle, jolta veneen ostimme. Ja saatuani rauhallisen ja varman tuntuista "sparrausta" tilanteen lukemiseen, mieleni rauhoittui selvästi! Jatkoimme näillä purjeilla kaksi tuntia ja vauhti nousi parhaimmillaan yli 9 solmuun! Tuuli ei tuntunut taaskaan niin kovalta, koska tuulen suunta oli veneeseen nähden myötäinen ja aallot; ne olivat välillä minun mittapuullani isoja, mutta kun vene oli sopivasti takaa tulevan aallon päällä, se vain kuljetti paattia lujaa eteenpäin, vene ei keinunut tai kallistunut! Matka siis eteni nopeammin kuin olimme ajatelleet. Tullessamme aukean selän kohdalle, iso purje laskettiin ja selkä ylitettiin pelkällä genoalla. Muutama tippa satoi vettä ja taivas oli eri harmaiden sävyttämä. Suomen lippu liehui tuulessa ja kahvia juodessa ja musiikkia kuunnellessa kaikki tuntui olevan hyvin. Kuinka irti arjesta tuolla merellä, "tien päällä", pääseekään! Kaikki, mikä normaalisti kuuluu arjen pyöritykseen, huolet ja murheet, tuntuvat olevan kauempana. Tulee juuri se tunne, että voit katsoa omaa elämääsi ikään kuin kauempaa - ja todeta kaiken olevan loppujen lopuksi hyvin.
Perillä Kumlingessä olimme tuntia aiemmin kuin olimme laskeneet, ystävällinen "satamapoika" juoksi ottamaan meitä vastaan ja toivotti tervetuloa! Naapuriveneestä huudeltiin ruotsiksi kommentteja päivän tuulista ja laiturilla ensimmäiset vastaantulijat koirineen jäivät kanssamme vaihtamaan kuulumisia kummankin venekunnan kokemuksista. Lisäksi huomasimme laiturin päässä Albatrossin, joka oli ollut kanssamme jo kahdessa edellisessäkin satamassa. Menimme koputtelemaan ja tervehtimään "matkakumppaneita"!
Onnistumisia, hyviä kohtaamisia, toisten auttamista, hyvää oloa - niistä oli tämä päivä tehty!
Kiitos siitä!
 |
| Tico odottaa aina uskollisesti, jotta kaikki "laumansa jäsenet" tulevat takaisin. =) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti